Kuulumisia

Vähän hiljaiseloa on ollut sekä täällä blogissa että oikeassakin elämässäni, jotain on kuitenkin sentään ehtinyt tapahtua tässä viimeisten kuukausien aikana.

Pietu maaseutuvierailulla kaukaisesta Kuala Lumpurin suurkaupungista

Marraskuussa saapuivat viimein odotetut vieraat Suomesta. Touhusimme yhdessä heidän kanssaan kaikkea mahdollista ja mahdotonta.

Serkukset jäätelöllä

Serkukset kaksoistorneilla

Serkukset ravintolassa

Joulukuussa kävimme vieraiden kanssa mm. Pangkorilla, Cameron Highlandilla ja  Singaporessa, josta vieraat sitten suuntasivatkin takaisin Suomeen ja me takaisin Malesiaan viettämään joulua. Joulu sujui oikein lepoisasta ja pukkikin saapui runsaiden lahjusten kera aina tänne kauas asti, vaikka tänne on siis pitkä matka.

Serkukset koristelivat joulukuusen

Serkukset hakkasivat omat tinakupit

Serkukset katselivat välillä telkkaria

Serkukset leikkivät rannalla

Serkukset söivät taas jäätelöä

Serkukset uivat ahkerasti joka päivä

Serkukset leikkivät poliisia

Serkukset juhlivat Suomen itsenäisyyspäivää Pangkorilla

Serkukset laskivat mäkeä Singaporessa

Pappa sai kunniamaininnan matkatessaan hiihtohissillä koko matkan (onneksi) ylös asti.
Alastulo olikin sitten lasten leikkiä.

Serkukset pitivät hauskaa ja etsivät aarretta. Tässä Venla ja Emma Sentosan saarella Singaporessa.

Serkukset lähdössä joulujuhliin

Serkukset joulujuhlissa

Ja olihan meitä muitakin

Joulupukin odotettu vierailu aattoiltana

Tammikuussa meillä aloitti jälleen uusi lastenhoitaja. Tällä kertaa ruotsalainen tyttö on juoksemassa Venlan ja Rasmuksen perässä. Emme kuitenkaan yritä opettaa lapsille ruotsia vaan Jennifer puhuu lapsille englantia. So far kaikki on mennyt oikein hienosti ja Jenniferkin on tuntunut viihtyvän Malesiassa hyvin. Tämän erittäin laajan (otos 4 au-pairia) voisin sanoa skandinaavisen luonteenlaadun sopeutuvan pohjoisamerikkailaista paremmin perheeseemme. Erityisesti Rasmus on ottanut uuden hoitajan omakseen ja istuu mieluusti hänen sylissään, vaikka isi ja äitikin olisivat kotona. Myös öisin olen kuullut Rasmuksen juttelevan unissaan Jenniferille englanniksi eli näyttäisi siltä, että myös lapset ovat ottaneet uuden hoitajan omakseen. Tammikuussa meillä vierailivat Suomesta Ella ja Esa sekä Heidi, Jarkko, Onni ja Lenni.

Venla ja Rasmus törmäilyautoissa Genting Highlandsilla. Rasmuksen ehdoton suosikkilaite!

Kulttuuripläjäys eli museovierailu (joka ei saanut Venlan, Ellan ja Esan varauksetonta hyväksyntää)

Kyllä minun englannin opettajani, jotka epätoivoisesti ovat koittaneet saada päähäni edes yhden asian, kääntyisivät nyt haudassaan (toivottavasti eivät kuitenkaan kaikki ole vielä kuolleet), kun tietäisivät, että vaikken koskaan oppinutkaan lontoota puhumaan, lapseni puhuvat sujuvasti toisena kielenään ENGLANTIA. Tai kenties tämä järkyttää lähinnä minua.

Helmikuussa kävimme rakkaassa kotimaassa nauttimassa talven riemuista, ihanista ystävistä, raittiista ilmasta, paljosta lumesta, suomalaisista ruuista ja saunasta.Kaikki nautimme matkasta, vaikka varmaakin osittain eri syistä. 

Lunta riitti

Ja ISOJA mäkiä ISOILLE pojille

Yhtä viisasta naistakin juhlistettiin

Paluu Malesiaan oli jokseenkin epäonnistunut. Lapset eivät päässeet rytmiin kiinni ollenkaan ja runsas viikko kului tämän kaikilla vähän sumussa. Tämä oli ensimmäistä kertaa, kun kaikkien rytmiin siirtyminen meni aivan poskelleen. Nyt olemme toki kaikki taas elämämme kunnossa (tai ainakin melkein) ja arki sujuu leppoisasti. Hyviä kuvia olisi tarjolla tuhansittain näiltä viime kuukausilta, mutta onneksi kärsivällisyyteni ei riitä niiden kaikkien lataamiseen.

Maaliskuussa olemme mm. viettäneet paljon synttäreitä, käyneet teatterissa, vastaanottaneet taas muutamia vieraita Suomesta, palaneet Pangkorilla ja käyneet tutustumassa KOULUUN. Vaikka minun vauvani ovat kyllä vielä niin pieniä, että vaikea sitä on ymmärtää, miksi ihan oikeaan kouluun piti mennä käymään.

Tähän pitkään totaalisen väsymykseen on luonnollisesti syynsäkin ja se on trilogian kolmannen osan arvioitu laskeutumisaika heinäkuussa.