Miksi, oi miksi?

Miksi minulla on kaikkea ja monilla ei mitään? 

Miksi minusta tuntuu pahalta, että minulla on kaikki mahdollisuudet edessäni? 

Miksi niiltä, joilla muutenkin on vähän viedään niin helposti loputkin? 

Miksi rikkaan on niin vaikea kohdata köyhyyttä? 

Miksi minun lapseni pääsevät lääkäriin, kun niillä on kuumetta ja miksi toiset samanlaiset lapset eivät pääse lääkäriin, vaikka niillä on Malaria? 

Miksi minä olen saanut käydä tarhassa, koulussa, lukiossa ja yliopistossa vaikka en ole sen viisaampi kuin moni joka ei pääse edes esikouluun? 

Miksi minä pilaan terveyteni syömällä liikaa ja toiset menettävät terveytensä kun heillä ei ole tarpeeksi ruokaa?

Miksi minun lasteni ei tarvitse pelätä, että heidät myydään rikkaalle miehelle ”leikkikaluksi”? Miksi herranjumala kenenkään lapsen maailmassa pitää pelätä moista? 

Miksi minulla on oikeus käyttää aikani elämän tarkoituksen miettimiseen ja oman itseni etsimiseen? 

Miksi on niin vaikea luopua edes siitä, mitä ei tarvitse? 

Kysymyksiä herättävä Sri Lankan reissu takana.

Olen saanut kouluni käydä ja minulla on aina ollut mahdollisuus seurata uutisia, minulla on siihen televisio, radio, tietokone, puhelin sekä käytettävissäni on näihin jokaiseen ylläpidetyt yhteydet niin, että voin olla yhteyksissä ympäri maailmaa 24/7. Olen siis luonnollisesti tietoinen monista asioista, myös siitä kuinka etuoikeutettu tässä maailmassa olen. Siitäkin huolimatta sen epäoikeudenmukaisuuden kohtaaminen on pysähdyttävää.


Paljon kuvia matkalta tallennettuna kuvapankkiin.